Koira, Canis lupus familiaris, on ollut ihmisen paras ystävä jo nykytutkimusten mukaan yli 33000 vuotta. Aiemmin luultiin koiran ja ihmisen yhteiselämän alkaneen 10000-15000 vuotta sitten. Vuosituhansien saatossa koiran ja ihmisen ystävyys on saanut mitä moninaisempia muotoja. Varmuutta ei ole, kuinka kaikki on saanut alkunsa, mutta lopputulemasta ei ole epävarmuutta. Ihmisen ja koiran yhteiselo hyödyttää molempia lajeja. Lemmikki voi olla monelle kuin talletusbonus, sillä siihen panostettu raha tuo moninkertaisesti iloa!

Sudesta koiraksi, vai?

Ei varmasti tiedetä sitäkään, onko koira polveutunut sudesta vai onko niillä yhteinen kantaisä. Joka tapauksessa sudella ja koiralla geenien yhteensopivuus on yli 98%. Koira on ensimmäinen ihmisen kesyttämä eläin. Koira on saalistaja ja sen kehitys ihmisen ystävänä poikkeaa muusta kehitysopista, joka perustuu siihen, että vahvin yksilö selviytyy. Koiran kohdalla kehitys on tapahtunut niin, että kiltein yksilö selviytyy. Tämän oppiminen todistaa myös koiran älykkyydestä. Ihminen on käyttänyt koiran erinomaisia aisteja sekä metsästysviettiä hyväkseen kautta vuosituhansien. Ihmisen älykkyys ja koiran aistit yhdistettyinä tuovat hyvän lopputuloksen. Afrikassa alkuperäisen basenji – koirarodun yksilöitä on käytetty metsästyksessä apuna kautta aikojen ja yhteistyö toimii edelleenkin.

Koirien käyttö tänään

Koirien käyttö metsästyksessä on saanut rinnalleen laajan kirjon muitakin käyttötarkoituksia. Niitä käytetään vartiokoirina erinomaisten aistiensa ja viettiensä ansiosta. Ne toimivat erilaisina vahteina ja hälytyksen antajina erilaisissa vaaratilanteissa. Ne myös suojelevat laumaansa pelottomasti. Opaskoira taas auttaa omistajaansa selviytymään erilaisissa arjen askareissa kuten turvalliseen liikkumiseen kaupungissa. Pelastuskoira taas auttaa kadonneiden etsimisessä ja tullilla sekä poliisilla on omat koirat, jotka auttavat kyseisten töiden suorittamisessa. Suurin osa koirista kuitenkin toimii seurakoirina ja siihen ne soveltuvatkin hyvin, sillä koiralla on erinomainen kyky tulkita ilmeitä ja tunteita, olipa kyseessä sitten lajitoveri tai ihminen. Seurakoirien suosio onkin kasvanut räjähdysmäisesti.

Aistimisen ylivoimaa

Koira luottaa pitkälti haju- sekä kuuloaisteihinsa. Sen kuulo onkin neljä kertaa herkempi kuin ihmisen, se siis kuulee esimerkiksi ovelle saapuvan vierailijan jo kauan ennen kuin ihmisellä on mitään tietoa vierailijasta. Hajuaisti on kuitenkin koiran tärkein aisti. Koiralla onkin noin kolme miljoonaa reseptorisolua verrattuna ihmisen noin viiteen miljoonaan soluun. Koira käyttääkin hajuaistiaan kommunikointiin ja viestintään. Koiran hajuaistista antaa hyvä kuvan se, että parhaimmillaan koira pystyy haistamaan ihmisen tai muun kulkijan jäljen ilmasta viisitoista minuuttia sen jälkeen, kun ihminen on siitä kulkenut. Näkö on ainoa aisti, joka koiralla ei ole niin hyvä kuin ihmisellä. Koiran maailma onkin enemmän hajujen ja tuoksujen maailma.